Aukusti
Niin lyhyesti, Hanna? Enkö saa ystävällisempää tervehdystä?
Hanna
Tahtoisin tietää miksi; tervehdykseni oli tarpeeksi kohtelias.
AUKUSTI (juo kahvia).
Mutta minä tahtoisin enemmän kuin kohteliaisuutta.
Hanna
Sitä ette ole kuitenkaan ansainnut minulta.
Aukusti
Kuinka niin?
Hanna
Te tiedätte vallan hyvin, mitä minä tarkoitan.
Aukusti
En tosiaankaan!
Hanna
Ettekö pelaa herran kanssa samaa peliä joka minua niin piinaa?
Aukusti
Joka piinaa teitä?
Hanna
Älkää nyt turhaan teeskennelkö! Tehän minulle yhtä päätä kannatte nuoren herran sukkia tai jotain muuta sen tapaista ja niitä minun täytyy sitte ommella ja paikkailla iltakaudet.
Aukusti
On melkein vahinko, että noin sievien sormien täytyy neuloa, mutta minkäs minä sille mahdan?
(Aikoo tarttua Hannan käteen.)
HANNA (lyö häntä kädelle).
Pois hyppyset! Neulominen kylläkin käy laatuun, mutta kun minun aina täytyy itse viedä tavarat takaisin herralle, ja hän tahtoo silloin minua syleillä, teidän sillä alkaa vahtiessa rappusilla, niin se ei ole oikein.