Reetta
Tunnette kai Hilman, Leppäsen puotitytön?
Ristiina
Kyllä, vallan hyvin!
Reetta
Ajatelkaa, hän on kuollut!
Ristiina
Älkää nyt!
Reetta
Putosi alas kellarin rapuista — kahden tunnin kuluttua kuoli.
Ristiina
Niin niin, eipä sitä tiedä milloin ja miten henki lähtee.
Reetta
Ja oletteko kuulleet jutun kauniista neiti Honkavuoresta?
Ristiina
Ei minulla ole aavistustakaan.
Reetta
Hän on poissa, aivan tipotiessään.
Ristiina
Niinkö?
Reetta
On paennut erään kauppiaan kanssa. Isä on ollut kovin suutuksissaan, mutta mitä se auttaa, hänen täytyy kuitenkin antaa tyttö tälle. Kuulkaa, keittäjä, maito kallistuu ensi viikolla, ruokaa on niin vähän, talvi on tullut liian aikaisin. Huh, kun tänään onkin kylmä! (Ottaa kannunsa.) Eilisiltana oli ne »Hyväntekeväisyysseuran» arpajaiset. Kuka tietää, ehkä onni on ollut minullekin suotuisa! Näin viime yönä unta suuresta hämähäkistä, ja hämähäkit — niinkuin tiedätte — merkitsevät onnea? Ah, kunpa nyt voittaisikin. Hyvästi kaikki! (Rientää pois.)
RISTIINA (innoissaan).
Arpajaiset! Se on viittaus taivaasta! Nyt tiedän uneni merkityksen. Juronen, huomatkaa nyt!