Hanna
Mutta olenhan minä ne oikein valikoinut, vanha neiti pitää kovaksi leivotuista.
Anna
Minä myös! Ja minä haen neidille sellaisia, joista hän pitää.
(Menee ottamaan toisia leipiä kaapista.) (Soitetaan kaksi kertaa.) Niin niin! Vanha neiti on pahalla tuulella tänä aamuna ja minun pitäisi huvittaa häntä. Sitten täytyy kai minun kertoa hänelle Hannan tarina, jonka perille olen tänään päässyt — se huvittaa häntä suuresti. (Menee.)
HANNA (menee perunoita kuorimaan).
RISTIINA (joka sillä aikaa on puoliksi laskenut, puoliksi kuunnellut).
No, silläpä on suuta; Jumala armahtakoon sen ihmisen hyvää nimeä, joka joutuu tuon hampaiden väliin.