Aukusti
Mistä on kysymys?
Juronen ja RISTIINA
Mikä nyt on?
Pekka
Eipä paljon, minä olen saanut potkut.
Ristiina
Mitä, potkut?
JURONEN (vihasena).
Niin niin.
Pekka
Oh, kyllä minä tiedän mistä se johtuu. Teidän omallatunnollanne, herra kirjanpitäjä, on se, että olette riistänyt kunnialliselta mieheltä leivän ja palkan!
Aukusti
Minä? Minkä minä sille voin?
Pekka
Älkää teeskennelkö — minun pitää lähteä pois talosta, jotta te voitte vapaasti lähennellä Hannaa.
Ristiina
Hyi, hyi!
JURONEN (suuttuneena).
Niin niin.
Aukusti
Hävytön epäluulo!
ANNA (lehden yli, häijysti).
Niin niin, lyön vetoa, että asia on niin.
Pekka
No, kun tekin sen vakuutatte, on se varmasti totta.
Ristiina
Tämä on kauheaa!
Juronen
Mutta miksi sitte, minkä syyn herra sanoi?
Pekka
Että on minun syyni, kun raudikko on rampa.
Juronen
Mutta minähän voin todistaa —
Pekka
Minä vetosinkin teihin ja eläinlääkäriin, mutta silloin herra vasta oikein suuttui, maksoi minulle kolmen kuukauden palkan ja käski minun heti mennä, kuuletteko, heti!
Ristiina
Heti?
Juronen
Heti? Niin niin, se on —
Pekka
Salaisesti sovittu asia!
Ristiina
Kuulumatonta!
Juronen
En milloinkaan ole mokomaa nähnyt.
Pekka
Minä menen, menen heti, panen tavarani kokoon, enkä jää enää hetkeäkään taloon. Juronen, kai pidätte vähän huolta kimosta, kunnes uusi tallirenki on tottunut; te tiedätte, syödessään se ei päästä ketään lähetteen ja potkii silloin helposti. Niin, minä menen, herra kirjanpitäjä, mutta ei se teitä auta, Hanna on hyvä ja jos Jumala tahtoo, ei hänkään jää kauaksi taloon.