Juronen
Niin, niin!
HANNA (loittonee Pekasta, pyyhkii kyyneleensä ja antaa Juroselle suuren kupin kahvia).
JURONEN (hitaasti, hyväntahtoisesti).
Älähän pelästy, pikku velho, minä suon Pekalle muiskunkin; olen itse tehnyt samoin, kun olin vielä maitoparta, niinkuin tuo tuolla! (Istuu pöydän ääreen oikealla.) He, tehän ette näytä olevan hyvällä tuulella, Hanna on itkenyt, mikäs teitä sitte vaivaa?
HANNA (istuu lieden luo ja rupeaa kuorimaan perunoita).
PEKKA (pahoillaan).
Hm, kun sitä on pakoitettu tienaamaan leipänsä palvelijana ja olemaan herrasväen tahdosta riippuvainen niin ei ole mitään syytä olla iloinenkaan.