Aukusti
Ei nyt pidä niin silmittömästi suuttua.
Anna
Suu kiinni, petturi! Välimme on lopussa.
(Soitetaan kaksi kertaa.)
Aukusti
Soitetaan taas.
Anna
Meidän välimme on loppu, mutta ei kunnian kukko laula Hannallekaan.
HANNA (joka tähän asti on kuunnellut vaiti ja myhähdellen, äkkiä ‘pelästyen). Mutta minkäs minä sille —?
Anna
Hävetä Hannan pitäisi. Tuollainen tyttöletukka ja houkuttelee miesväkeä!
Hanna
Minäkö häntä houkutellut?
Anna
Luuleeko Hanna, vaikka onkin pari vuotta nuorempi, silti olevansa joku herkkupala? Mutta Hannalla mahtaa olla erityisiä taipumuksia kiemailla miesten kanssa ja ottaa mistä saa.
Hanna
Kuka uskaltaa minusta sellaista sanoa?
ANNA (kiehuen kiukusta, hyvin kielevästi).
Minä juuri. Minä tiedän kaikki! Nuoren herran kanssa on Hanna tekemisissä, täällä kiertää hän Aukusti herraa ja pettää kunniallista Pekkaansa. Mutta tästä kaikesta pitää tulla loppu’ Vanhan neidin pitää saada tietää kaikki, ja minä olen vissi ettei hän kärsi talossa tyttöä, joka kiemailee miesväen kanssa. Herra Jumala, jos nuoren herran morsian saisi tietää tästä. Ei, talo pitää puhdistaa, ennenkuin hän muuttaa tänne. Vanha neiti panee vielä vähän arvoa minun sanoilleni, ja saadaanpas nähdä, kumpi pitää paikkansa, taitava kamarineito vai tuollainen maatiaispullukka! Varmasti minä toimitan pois talosta tuollaiset! (Soitetaan kaksi kertaa.) Kyllä, kyllä, minä tulen jo. — Mutta tuollaisen tyttöletukan toimitan hyvin pian pois tästä talosta. Kun kehtaakin. Hyi!
(Sylkäsee ja menee.)
HANNA (itkien).
Tämä on vallan kauheata, kun tuolla tavoin kohdellaan kunniallista tyttöä!