Ristiina
Minulla on, Jumalan kiitos, kieleni vielä oikealla paikalla; mutta minä en käytä sitä ryöstämään tyttö raukkojen kunniaa, vaan minä puolustan sillä viattomuutta.
Hanna
Ah, minä kiitän, rakas Ristiina!
RISTIINA (yhä innokkaammin).
Minä en puhu milloinkaan liikaa, sillä minun sanani eivät pahenna ketään, minä en ole puheellani saanut milloinkaan niin pahaa aikaan, kuin muut olkapään nytkäyksellä ja ivallisilla kasvojen ilmeillä.
JURONEN ja REETTA (tulevat vasemmalta.)
Kuudestoista kohtaus.
Edelliset, Juronen, Reetta.
JURONEN (menee -paikalleen).
REETTA (hengästyneenä).
Ristiina neiti, Ristiina neiti!
RISTIINA (pelästyen).
Herra Jumala, mikä nyt on?